Hiilihydraatit

Hiilihydraatit ovat yksi perus ravintoaineistamme. Ne ovat pääasiallinen energian lähteemme. Saamme hiilihydraatteja täysjyväviljasta, kasviksista, juureksista, hedelmistä, marjoista...

Tutuin hiilihydraatti on sokeri C₆H₁₂O_{6. Sitä on kaikissa eläin- ja kasvi soluissa, sillä niille sokeri ja muut hiilihydraatit ovat tärkeä energian lähde. Sokeria syntyy yhteyttämisreaktiossa eli fotosynteesissä kasvien viherhiukkasissa auringonvalon:}

6 CO2 + H2O -auringonvalo> C6H12O6 + 6 O2

Ja kun syömme hiilihydraatteja, niissä oleva sitoutunut energia vapautuu solujen käyttöön soluhengityksessä.

 C6H12O6 + 6 O2 -> 6 CO2 +H2O

C₆H₁₂O₆ on perussokeri eli monosakkaridi. Monosakkarideja on useampikin. Niiden molekyylikaava on sama, mutta niiden rakenne voi vaihdella. Näitä ovat hiilihydraattien perusmolekyyli fruktoosi eli hedelmä sokeri ja glukoosi eli rypälesokeri. Ne ovat pieniä yksinkertaisia sokereita, jotka sulavat helposti ja nostavat verensokeria nopeasti. Glukoosi nostaa verensokeria nopeammin, kuin fruktoosi, koska ihmisen verensokeri on glukoosia. Ne voivat liittyä toisiinsa ja synnyttää muita hiilihydraatteja.

Disakkaridit syntyvät kun kaksi monosakkaridia liittyy toisiinsa. Esimerkiksi kun fruktoosi ja glukoosi yhdistyvät syntyy sakkaroosia eli ruokosokeria. Sitä leivonnassa käytettävää normaalia perussokeria.

Sakkaroosia

Kun kaksi glukoosia yhdistyy syntyy maltoosia eli mallassokeria. Sitä on maltaista valmistettavissa ruuissa. Esim. oluessa ja mämmissä.

Myös maidossa oleva laktoosi on disakkaridi.Sen osat ovat glukoosi ja galaktoosi. Galaktoosi on monosakkaridi, joka yleensä on yhdistyneenä johonkin toiseen monosakkaridiin. Joillain ihmisillä puuttuu laktoosia pilkkova entsyymi, laktaasi, tai sitä on liian vähän, silloin puhutaan laktoosi intoleranssista.

Kun useampi sokeri molekyyli liittyy toisiinsa, puhutaan polysakkariideista. Tärkkelyksessä ja glukogeenissa toisiinsa on liittyneenä satoja glukoosi molekyylejä. Ne ovat molemmat hyvin suuria molekyylejä, mutta glukogeenit ovat haarautuneet eri tavalla, kuin tärkkelys. Kuitenkin ne molemmat hajoavat ruuansulatuksessa hitaasti glukoosiksi. Tärkkelys on kasvien vararavintoa  ja glukogeeni eläinten vararavintoa. Ylimääräinen glukoosi varastoituu maksaan ja lihaksiin glukogeeneiksi tai muuttuu aineen vaihdunnassa rasvaksi.

Selluloossa on tuhanseja glukoosimolekyylejä. Selluloosa on kasvien tukirakennetta. Ihmisen ruuan sulatus ei pysty pilkkomaan selluloosaa. Mutta esim. märehtijät pystyvät käyttämään selluloosaan varastoituneen energian hyödyksi. Puun kuidut ovat selluloosaa ja puun kuiduista tehdään esimerkiksi paperia.

Lähteet:
Avain Kemia 3 2008
Kemian maailma