Rasvat

Rasvat:

Tiivistetysti rasvat ovat orgaanisia yhdesteitä, joissa on hiiltä, vetyä ja happea. Ne muodustuvat glyserolista ja rasvahapoista, reagtiossa jossa glyserolin hydroksyyliryhmät -OH ryhmät reagioivat rasvahappojen karboksyyliryhmän -COOH kanssa,. Rasvat ovat siis estereitä.

Rasvahappot ovat pitkäketjuisia karboksyylihappoja. Erillaisia rasvahappoja tunnetaan n. 100 kpl, mutta 40 kpl niistä on yleisiä. Ne eroavat toisistaan molekyylin pituudessa ja tyydyttyneisyydessä. Tavallisimpia rasvahappoja ovat esim. steariinihappo, voihappo, linoleenihappo. Rasvahapoissa on yleensä 16- 18 hiiliatomia.

Rasvahapot jaetaan ryhmiin niiden tyydytyneisyyden mukaan:

Tyydyttömättömät rasvahapot sisältävät yhden ja monityydyttömättömät rasvahapot kaksi tai useamman kaksoi- tai kolmoissidoksen hiiliketjussa. Kaksois- ja kolmois sidokset aiheuttavat molekyyliin mutkittelu, mikä estää niitä kovin helposti pääsemästa toistensa lähelle, ja kiinteytymästä, mitä enemmän kaksois- ja kolmois sidoksia rasvahapossa on sitä nestemäisempää se on. Kasvirasvat ovat yleensä tyydyttömättömiä tai monityyttomiä rasvoja. 

Tyydyttyneet rasvahapot sisältävät ainoastaan yksinkertaisia sidoksia. Siksi ne ovat suoria ja tarttuvat helposti toisiinsa ja ovat usein kiinteitä. Eläinrasvat sisältävät steariinihappoa, joka on tyydyttynyt rasvahappo. Kasvirasvoista ainoastaan kookos rasva sisältää tyydyttyneitä rasvoja.

Liukeneeko rasvat veteen?

Rasvat eivät liukene veteen, mutta ne liukenevat hyvin joihinkin orgaanisiin liuottimiin, kuten bensiiniin ja eetteriin. Tälläisiä aineita sanotaan lipideiksi. Tälläisiä aineita ovat esim. steroidit ja erillaiset vahat. 

Mihin ihminen tarvitsee rasvaa?

Rasvoissa on ravintoaineista eniten energiaa sitoutuneena. Melkein kaksi kertaa enemmän kuin hiilihydraateissa ja valkuiaisaineissa. Siksi ihmiset ja eläimet varastoivat saamansa ylimääräisen energian rasvoiksi kehoonsa vastaisen varalle. Saadaan enemmän energiaa, kuin kulutetaan ja keho varastoi ylimääräisen energian tiiviiksi paketiksi säilöön tulevaisuuden haasteiden varalle; rasvoiksi. 

Ne myös suojaavat sisäelimiä ja kuljettavat veressä rasvaliukoisia vitamiineja, A-, D-, E- ja K- vitamiinineja. 

Ihmisen aivot tarvitsevat rasvaa, koska ne ovat muodostuneet pääosin rasvahapoista. Joka päivä tietyt entsyymit ja vapaat radikaalit hajoittavat aivojen rasvoja ja valkuaisaineita, mutta tasapainoisella ruokavaliolla tuhoja voidaan korjata. Varsinkin omega 3-rasvahappojen saanti on tärkeää, koska se ylläpitää aivojen normaaleja toimintoja ja ehkäisee muistihäiriöitä ja mielenterveysogelmia. 

Lähteet:

Fyke 7-9 Kemia WSOYpro 2010

Avain Kemia 3 Otava 2008
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ke/ke1/5._bio-orgaaninen_kemia/5.3lipidit?C:D=hNkS.hfZJ&m:selres=hNkS.hfZJ
Wikipedia rasvat
Wikipedia Glyseroli