Aminohapot sisältävät nimensä mukaisesti aminoryhmän NH2- ja karboksyyliryhmän -COOH. Aminohapot siis sisältävät hiiltä, vetyä ja typpeä, jossain proteineissa on myös rikkiä. Kaikki proteinit rakentuvat n. 20 erillaisesta aminohaposta. Aminohapot ketjuuntuvat proteineiksi peptidisidoksilla. Eli aminoryhmän ja karboksyyliryhmän välisellä sidoksella.
Proteinit rikkoutuvat helposti aminohapoiksi esimerkiksi kuumuuden, vahvan liikkeen esim. ravistuksen tai kemikaalien vaikutuksesta. Tätä sanotaan proteinien denaturoitumiseksi.
Proteiinit toiminnassa kehossa
Proteinit ovat elimistömme rakennuspalikoita. Tarvitsemme valkuaisaineita esim. uusien solujen muodostamiseen ja uudistamiseen, muodostavat vastaaineita, kuljettavat ravintoaineita ja kaasuja veressä ja hormoneiden ja entsyymien valmistamiseen. Ja kaiken tämän lisäksi saamme niistä energiaa. Kehossa on kokonaispainosta n. 20 % proteineja. Suolistossa entsyymit pilkkovat valkuisaineet aminohapoiksi, jotka sitten kulkeutuvat veren mukana soluihin, jossa muodustuu uusia proteineita erillaisiin tehtäviin.
Proteinejen saanti ravinnosta
Ihmisellä on noin kymmenen välttämätöntä aminohappoa, jotka on saatava ravinnosta, koska ihminen ei niitä itse kykene soluissa tekemään. Mutta välttämättömien rasvahappojen saanti on turvattu, kun syö monipuolisesti sekä kasvi- että eläinkunnan proteinin lähteitä. Eläinkunnan tuotteista valkuaisaineita on kanamunassa, lihassa, kalassa ja maitotuotteissa. Kasvikunnan tuotteissa proteinia on pavuissa, soijassa, viljasta, herneissa, pähkinöissä ja perunassa. Jos ihminen saa proteineita enemmän, kuin elimistö niitä tarvitsee, elimistö muuttaa niissä olevan energian rasvaksi.
Lähteet:
http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/energiaravintoaineet/proteiinit
Wikipedia Proteinit
Avain Kemia 3 Otava 2008
Lähteet:
http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/energiaravintoaineet/proteiinit
Wikipedia Proteinit
Avain Kemia 3 Otava 2008
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti